Johannes Paavali II pyhäksi huhtikuussa 2014

Johannes Paavali II:n kanonisaation päiväksi on nyt ilmoitettu 27. huhtikuuta 2014.

Beatifikaation (jonka seuraamiseksi ja uutisoimiseksi tämä sivusto perustettiin) ja kanonisaation välillä on ehtinyt syntyä Catholic Voices Suomi -mediaryhmä, joten tämä blogi luovuttaa tehtävänsä sille.

Sivuston domain johannespaavali.com vanhenee, eikä sitä uusita, minkä jälkeen tämän sivuston verkko-osoitteeksi jää johannespaavalidotcom.wordpress.com.

JP2-tiimi kiittää ja kumartaa. Johannes Paavali II, rukoile puolestamme!

Mainokset

Jätä kommentti

Kategoria(t): JP2-tiimi ja projekti

Kanonisaatio jo vuonna 2013?

Puolan television Rooman-kirjeenvaihtajan Urszula Rzepczakin saamien tietojen mukaan Johannes Paavali II:n pyhäksijulistamisprosessi olisi jo niin pitkällä, että kanonisaatio voitaisiin järjestää jo lokakuussa 2013. Näin arvelee mm. jesuiitta Dariusz Kowalczyk paavillisesta Gregoriana-yliopistosta.

Tietoa ei ole vahvistettu, eikä kanonisaatioon tarvittavaa ihmettä ole julkistettu. Puolan TV:n artikkeli koostuu lähinnä arvailuista ja oletuksista, joten mitään varmaa ei voida sanoa. Aiemmin on ehdotettu, että kanonisaatio voitaisiin pitää Krakovassa vuoden 2015 Maailman nuortenpäivien yhteydessä.

Jos 2013-ennustus pitää paikkansa, JP2-tiimi pääsee takaisin ”töihin” jo pian! Tehtävänämme on jälleen kerran haastaa tiedotusvälineet vastuulliseen ja asiapitoiseen uutisointiin paavista ja maailmanlaajuista kirkkoa koskettavasta suurtapahtumasta.

Jätä kommentti

Kategoria(t): JP2-tiimi ja projekti, Kanonisaatio, Media

Redemptor Hominis painosta!

Johannes Paavali II:n ensimmäinen kiertokirje vuodelta 1979, Redemptor Hominis (RH), on tullut painosta ja on saatavilla Katolisesta tiedotuskeskuksesta hintaan 10 euroa. Olen postannut tällä blogilla muutamia makupaloja (KATT:in työntekijöiden tarkistamasta) käännöksestäni, ja kehotankin nyt kaikkia Johannes Paavali II:n ajattelusta ja/tai filosofis-teologisesta antropologiasta kiinnostuneita hankkimaan RH:n itselleen kokonaan luettavaksi ja muille jaettavaksi.

Useita Johannes Paavali II:n kiertokirjeitä lukeneena uskallan sanoa RH:n olevan niistä tärkein ja paras, tai ainakin oma suosikkini. Paavin elämäkerran kirjoittaja George Weigel huomautti kyseessä olevan ensimmäinen paavillinen dokumentti kristillisestä antropologiasta eli siitä, mikä on ihminen. RH on myös suhteellisen helppotajuinen JP2:n ensyklikaksi.

RH ammentaa paavin suosikkikohdasta, Gaudium et Spes 22:sta. Kristus paljastaa ihmisen ihmiselle itselleen, hän on yhdistynyt peruuttamattomasti ihmisluontoon ja siten jokaiseen ihmiseen. Koska Jumala katsoi ihmisluonnon niin arvokkaaksi, että tuli itse ihmiseksi, ihmisellä on peruuttamaton arvo. Lunastus paljastaa ihmisen arvokkuuden.

Tältä pohjalta paavi uskaltaa sanoa, että ihminen on kirkon tie. Kirkko on ihmistä varten, sen on kuljettava ihmisen rinnalla ja vastattava hänen kaipauksiinsa. Ennen kaikkea tietysti ihminen kaipaa Rakkautta, ja kirkko tarjoaa ihmiselle ihmiseksi tullutta Jumalaa, joka on Rakkaus, Kristusta, joka on Ihmisen Lunastaja.

Kirkko kohottaa äänensä ihmisen puolesta myös silloin, kun erilaiset ideologiat alentavat ja sortavat ihmisarvoa ja ihmisen vapautta. Ennen Berliinin muurin murtumista kirjoitettu ensyklika lähettää selvän viestin rautaesiripun taakse: uskonnon ja uskovaisten sulkeminen pois yhteiskunnallisesta elämästä ei ole ihmisarvon mukaista.

Paavi muistuttaa myös teknologian tuomien kehitysten hullaannuttamaa modernia maailmaa siitä, että teknologisen kehityksen tulisi kulkea käsi kädessä eettisen kehityksen kanssa, mikä ei valitettavasti useinkaan näytä toteutuvan. Luomakuntaa ei lunasteta vapaaksi pelkällä tekniikalla – Paavalin sanoin se vaikeroi synnytystuskissa ja odottaa lunastustaan Jumalalta (Room. 8).

Johannes Paavali II kääntää ensimmäisessä ensyklikassaan katseensa heti alkuun Kristukseen, ihmisen lunastajaan. Kristuksesta hän löytää vastauksen ekumenian ongelmiin (ja 20 vuotta myöhemmin katolilaiset ja luterilaiset allekirjoittivat Yhteisen julistuksen opista, joka oli jakanut heitä sitten 1500-luvun), Kristuksesta hän löytää toivon tulevalle vuosituhannelle (ja tosiaan paavi sai menestyksekkäästi vietyä voimiltaan uudistuneen kirkon kolmannelle vuosituhannelleen).

Evankeliumin sanoma ei vanhene, ja Johannes Paavali II on esittänyt tämän syvällisesti todeksi myös meidän aikanamme. Paljon on ehtinyt tapahtua sitten vuoden 1979, mutta ihminen on pysynyt samana, ja Kristus, ihmisen lunastaja, on pysynyt samana. Siksi suosittelen lämpimästi puolalaisen paavin avajaisasiakirjaan tutustumista.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Ensyklikoiden teologia, Johannes Paavali II:n tuotanto

RH 9-10: lunastus jumalalliselta ja inhimilliseltä kannalta

Redemptor Hominis kiertokirjeensä luvuissa 9 ja 10 Johannes Paavali II esitti oppinsa lunastuksesta kahdelta kannalta: jumalallisesta ja inhimillisestä näkökulmasta. Nämä ovat ensyklikan joitakin hienoimmista ajatuksista, joten niitä kelpaa siteerata. Paavin sovitusteologiassa ei ole kosmista lapsen hyväksikäyttöä eikä verenhimoista Jumalaa, vaan rakastava Isä, joka haluaa lastensa kohtaavan Rakkauden ja löytävän täten paikkansa maailmassa ja kirkossa.

Lunastuksen salaisuuden jumalallinen ulottuvuus

…Jeesus Kristus, elävän Jumalan Poika, sovitti meidät Isän kanssa (vrt. Room. 5:11, Kol. 1:20). Juuri hän ja hän yksin sovitti meidät Isän ikiaikaisen rakkauden kanssa, sen Isyyden kanssa, joka alusta asti on ilmaissut itseään maailman luomisessa, siinä, että se antoi ihmiselle koko luomakunnan rikkauden, että se teki hänestä ”lähes jumal’olennon” (Ps. 8:6), koska hänet luotiin Jumalan kuvaksi ja kaltaiseksi (vrt. 1. Moos. 1:26) – ja toisaalta sen Isyyden ja rakkauden kanssa, jonka ihminen tavallaan torjui rikkoessaan ensimmäisen liiton (vrt. 1. Moos. 3:6 ss.) ja myöhemmät liitot, jotka Jumala  ”yhä uudelleen tarjosi ihmisille” (vrt. IV eukaristinen rukous). Maailman lunastus – tuo järisyttävä rakkauden salaisuus, jossa uudistetaan luomisen salaisuus – on pohjimmaiselta juureltaan vanhurskauden täyteyttä yhdessä ihmissydämessä: ainosyntyisen Pojan sydämessä, jotta se voisi tulla vanhurskaudeksi monien ihmisten sydämissä, niiden, jotka on ikuisuudesta saakka ennalta määrätty lapsiksi tässä ikiaikaisessa ainosyntyisessä Pojassa (vrt. Room. 8:29s., Ef. 1:8) ja jotka on kutsuttu armoon ja rakkauteen…

…Eikä hänen rakkautensa vetäydy pois mistään sellaisesta, mitä hänen oikeudenmukaisuutensa vaatii. Siksi hän ei säästänyt Poikaansa, vaan ”sen, joka ei synnistä tiennyt, hän meidän tähtemme teki synniksi” (2. Kor. 5:21, vrt. Gal. 3:13). Hän ”teki synniksi” täysin synnittömän paljastakseen rakkauden, joka on aina koko luomakuntaa suurempi, rakkauden,  joka on hän itse, sillä ”Jumala on rakkaus” (1. Joh. 4:8,16). Ennen kaikkea tämä rakkaus on syntiä, heikkoutta ja luomakunnan katoavaisuutta (Room. 8:20) suurempi, kuolemaa voimakkaampi – aina valmiina nostamaan ja antamaan anteeksi, aina valmiina lähtemään tuhlaajapoikaa vastaan (vrt. Luuk. 15:11ss.)… (RH 9)

Lunastuksen salaisuuden inhimillinen ulottuvuus

Ihminen ei voi elää ilman rakkautta. Ihminen pysyy itselleen käsittämättömänä olentona, hänen elämällään ei ole tarkoitusta, ellei rakkaus ilmoita hänelle itseään, jos hän ei kohtaa rakkautta, jos hän ei kosketa sitä eikä tee siitä jollain lailla omaansa, jos hän ei löydä elävää osallisuutta siihen. Juuri siksi Kristus, Lunastaja, niin kuin jo todettiin, ”paljastaa ihmisen kokonaan ihmiselle itselleen”. Tämä on – jos asian voi näin ilmaista – lunastuksen inhimillinen ulottuvuus. Ihminen löytää siinä todellisen suuruutensa, arvokkuutensa ja ihmisyytensä arvon. Lunastuksen salaisuudessa ihminen löytää ikään kuin uuden vahvistuksen ja ilmaisun itselleen. Hänet luodaan uudesti! ”Yhdentekevää, oletko juutalainen vai kreikkalainen, orja vai vapaa, mies vai nainen, sillä Kristuksessa Jeesuksessa te kaikki olette yksi” (Gal. 3:28). Ihmisen, joka haluaa ymmärtää itseään loppuun asti – eikä vain väliaikaisten, osittaisten, joskus pinnallisten ja jopa kuviteltujen oman itsensä mittaamisen kriteerien mukaan – on ahdistuneisuudessaan, epävarmuudessaan, myös heikkoudessaan ja syntisyydessään, elämässään ja kuolemassaan lähestyttävä Kristusta. Hänen on ikään kuin astuttava sisään Kristukseen koko persoonassaan, hänen on omaksuttava, sisäistettävä koko lihaksitulemisen ja lunastuksen todellisuus, jotta hän voisi löytää itsensä. Jos ihminen käy läpi tämän syvän prosessin, sen hedelmänä ei ole vain Jumalan palvominen, vaan myös syvä ihmetys itseä kohtaan. Millainen arvo Luojan silmissä ihmisellä onkaan, kun kerran hän on ansainnut näin suuren ja mahtavan Lunastajan (vrt. pääsiäisvigilian Exsultet-hymni), kun kerran Jumala ”antoi ainoan Poikansa”, jotta hän, ihminen, ”ei joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän” (vrt. Joh. 3:16). (RH 10)

Jätä kommentti

Kategoria(t): Ensyklikoiden teologia

Redemptor Hominis suomeksi – paavi saarnaa Kristusta

Katolinen tiedotuskeskus on lähiaikoina julkaisemassa Johannes Paavali II:n ensimmäisen ensyklikan eli kiertokirjeen suomenkielisen käännöksen. Redemptor Hominis (RH) eli Ihmisen Lunastaja -kiertokirje kirjoitettiin vuonna 1979, paaviksi valitsemista seuranneena vuonna.

Johdatuksena pian ilmestyvään julkaisuun postaan tällä blogilla lyhyitä otteita RH:sta kommentteineen ruokahalun herättämiseksi. Ensimmäinen sitaatti saa käsitellä itse ensyklikan pääaihetta eli Kristusta, ihmisen lunastajaa. Kun paavi on ensin toistanut oikeaksi Vatikaanin II konsiilin päätöksen lähteä ekumenian tielle, hän tunnustaa tien olevan pitkä. Miten tiellä on edettävä?

Rakkaat veljet, pojat ja tyttäret, tähän on annettava yksi periaatteellinen ja perustavanlaatuinen vastaus. Hengen, mielen, tahdon ja sydämen on käännyttävä yhteen ainoaan suuntaan: Kristuksen, ihmisen Lunastajan luokse; Kristuksen, maailman Lunastajan luokse, ad Christum Redemptorem hominis, ad Christum Redemptorem mundi. Häneen suuntaamme katseemme ja toistamme pyhän Pietarin tunnustuksen: ”Herra, kenen luo me menisimme? Sinulla on ikuisen elämän sanat”, koska vain hänessä, Jumalan Pojassa, on meidän pelastuksemme (Joh. 6:68, ks. Ap.t. 4:8 ss.). Koko kirkon itseymmärryksellä, jota kirkolliskokous huomattavasti kehitti, kaikilla tämän itseymmärryksen tasoilla, kaikilla keinoilla, joilla kirkko ilmaisee, löytää ja vahvistaa itsensä, meidän on jatkuvasti tähdättävä häneen, joka on pää (ks. Ef. 1:10,22, 4:25, Kol. 1:18), häneen, ”jonka kautta kaikki on, niin myös me hänen kauttaan” (1. Kor. 8:6, ks. Kol. 1:17), häneen, joka on samalla ”tie ja totuus” (Joh. 14:6) ja ”ylösnousemus ja elämä” (Joh. 11:25); häneen, jonka nähdessämme näemme myös Isän (ks. Joh. 14:9), häneen, jonka pois lähteminen ristin ja lopulta taivaaseenastumisen kautta oli meille hyödyksi (ks. Joh. 16:7), jotta Puolustaja, Totuuden Henki, tulisi ja voisi jatkuvasti tulla luoksemme. Hänessä ovat ”kaikki viisauden ja tiedon aarteet” (Kol. 2:3), kirkko on hänen ruumiinsa (ks. Room. 12:5, 1. Kor. 6:15, 10:17, 12:12,27, Ef. 1:23, 2:16, 4:4, Kol. 1:24, 3:15). Kirkko on ”Kristuksessa ikään kuin sakramentti, toisin sanoen mitä läheisimmän Jumala-yhteyden ja koko ihmiskunnan ykseyden merkki ja välikappale”, jonka lähde hän on! Hän itse! Redemptor!

Teksti puhuu puolestaan. Paavi saarnaa Kristusta niin väkevästi, että moni herätyspastorikin kalpenee rinnalla. Tämän tekstin pitäisi osoittaa, että kyseessä on ensyklika koko kristikunnalle, ei vain katolilaisille. Useampia Johannes Paavali II:n ensyklikoita lukeneena rohkenen sanoa, että tämä ohjelmallinen ensiensyklika on niistä kaikista paras. Sana leviämään, kohta meillä on suomeksi saatavilla todella antoisa asiakirja, painava puheenvuoro ja erinomaisen hieno hartauskirjoitus.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Johannes Paavali II:n tuotanto

Pro gradu -tutkielma Karol Wojtyłan näytelmistä

Pro gradu -tutkielmani Karol Wojtyłan näytelmien ihmiskuvasta on nyt luettavissa internetissä. Gradu on puolankielinen, mutta siihen sisältyy 11-sivuinen suomenkielinen lyhennelmä. Tässä julkaisen yhden sivun mittaisen tiivistelmän. Linkki e-thesis -palveluun tässä (gradu avautuu klikkaamalla View/Open).

—-

Tutkielman tavoitteena on selvittää, millainen on Karol Wojtyłan näytelmien Brat naszego Boga (Meidän Jumalamme veli), Przed sklepem jubilera (Korukauppiaan paja) ja Promieniowanie ojcostwa (Isyyden säteily) ihmiskuva. Tämä päämäärä on tarkoitus saavuttaa analysoimalla näytelmiä Wojtyłan oman elämän ja ajattelun valossa. Siksi tutkielma alkaa johdannon jälkeen kahdella taustaluvulla, joista ensimmäinen selittää teatterin merkitystä Wojtyłan elämässä, toinen taas poimii ydinkohtia Karol Wojtyłan/Johannes Paavali II:n filosofis-teologisesta antropologiasta. Näiden tietojen pohjalta neljäs pääluku analysoi kaikki kolme näytelmää, ja viides pääluku tiivistää johtopäätökset neljään teesiin.

Pääasiallisena lähteenä käytetään itse Wojtyłan näytelmiä, Wojtyłan muut antropologiaa valottavat teokset kuten Miłość i odpowiedzialność (Rakkaus ja vastuu) ovat toissijaisia lähteitä. Lisäksi apuna käytetään tutkimuskirjallisuutta (akateemisia artikkeleita ja kirjoja) Wojtyłan elämästä, ajattelusta ja näytelmistä.

Wojtyłan teatteritaustaa käsittelevän luvun keskeinen havainto on Mieczysław Kotlarczykin ja hänen (yhdessä Wojtyłan ja muiden ystävien kanssa) perustamansa Rapsodisen teatterin vaikutus Wojtyłan ajatteluun. Rapsodinen tyyli korosti sanan merkitystä teatterin tärkeimpänä elementtinä olennaista oli se, että yleisö alkaisi pohtia ihmisen olemukseen ja osaan liittyviä suuria kysymyksiä. Wojtyłan näytelmistä tulikin luonteeltaan ylihistoriallisia ja mietiskeleviä.

Filosofista ja teologista antropologiaa käsittelevä luku havainnoi, että Wojtyłan antropologiaan vaikuttivat erityisesti tomismi ja fenomenologia hän oli kiinnostunut sekä asioiden reaalisesta olemuksesta että niiden ilmenemisestä inhimillisessä kokemuksessa. Wojtyła rakensi paljon myös Vatikaanin 2. kirkolliskokouksen opetuksen varaan. Erityisen tärkeitä olivat opit siitä, että Kristus ilmoittaa ihmisen ihmiselle itselleen ja että ihminen löytää itsensä vain tekemällä itsestään vilpittömän lahjan. Nämä ajatukset ovat toistuvasti esillä myös Wojtyłan näytelmissä.

Mainitun kahden kirkolliskokouksesta nousevan teesin lisäksi näytelmät välittävät vahvasti 1. Mooseksen kirjan ajatuksen ihmisestä Jumalan kuvana. Wojtyłan omin painotus lienee yksinäisyyden ja egoismin ongelma, jonka vastalääkkeeksi tarjotaan kypsymistä rakkauteen.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Johannes Paavali II:n filosofia, Johannes Paavali II:n teatteritausta

Ruumis Jumalan kuvana: ruumiin teologiaa nyt suomeksi!

Jason Lepojärven hieno kirja ”Ruumis Jumalan kuvana. Johdatus Johannes Paavali II:n ruumiin teologiaan” on juuri ilmestynyt! Kirjan on julkaissut Katolinen tiedotuskeskus (132 sivua. 15,5×22 cm. Nid., liepeet, KATT 2012).

null

Ruumis Jumalan kuvana -kirjaa saa hintaan 20EUR+postikulut kirjan omilta nettisivuilta, katolisesta kirjakaupasta tai Katolisesta tiedotuskeskuksesta, Pyhän Henrikin aukio 1 B, 00140 Helsinki, 09-6129470, avoinna arkisin klo 10-16.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Ruumiin teologia

Rakkaus ja vastuu

Hyviä uutisia -blogilla on julkaistu kaksiosainen tiivistelmä Karol Wojtyłan kirjasta Miłość i odpowiedzialność eli Rakkaus ja vastuu. Kirja julkaistiin vuonna 1960 ja sen ajatukset toimivat taustana paljolle siitä, mitä Johannes Paavali II myöhemmin opetti paavina ruumiinteologisissa keskiviikkoaudiensseissaan.

Linkit:

Osa 1
Osa 2

Jätä kommentti

Kategoria(t): Johannes Paavali II:n filosofia, Ruumiin teologia

Teivas Oksala, paavi Johannes Paavali II ja latinankielinen tango

Teivas Oksalan luvalla julkaisen sitaatteja kirjeenvaihdosta, joka käytiin vuonna 1993 Jyväskylän ja Vatikaanin välillä. Teivas Oksala käänsi suomesta latinaksi tangolauluja, jotka FT Jukka Ammondt lauloi CD-levylle. Miehet lähettivät paaville CD:n ja saatekirjeen, johon myös saivat ystävällisen vastauksen.

”Beatissimus Pater, Summe Pontifex,

Nos Te, quem scimus Latinitatem summa pietate colere omnemque cultum Latinitatis magni aestimare, hac epistula reverenter adire audemus ac munere haud usitato donare. Speramus fore, ut id a nobis accipere digneris. Hic enim phonodiscus compactus, quod sciamus, primus est, quo tango Latine cantatum contineatur – vel saltem primus, in quo tango Finnicum lingua Romanorum antiquorum sonet.

Tango Finnicum, in quo tacitum desiderium in corde hominis Finni latens exprimitur, ingenium meditativum populi nostri repraesentat. Ita suo in genere traditionem naturae proximam lyricae nostrae popularis continuat. Cum desiderium illud in sensum pulchritudinis mutatur, mend hominis cum natura Dei optime consonat. Natura Finniae homini quietem et otium praebet.

Tibi, Beatissime Pater, atque omni Curiae Tuae benedctionem Dei ex intimo pectore exoptamus.”

Suomennos:

”Paavi Johannes Paavali II,

Koska tiedämme, että Sinä, Pyhä Isä, viljelet hartaasti latinan kieltä ja arvostat suuresti sen kaikkinaista viljelyä, rohkenemme kunnioittavasti lähestyä Sinua tällä kirjeellä ja antaa Sinulle epätavallisen lahjan. Toivomme, että suvaitsisit ottaa sen vastaan. Sillä tämä CD-levy on tietääksemme ensimmäinen, joka sisältää tangolaulua latinaksi – tai ainakin ensimmäinen, jolla suomalainen tango soi muinaisten roomalaisten kielellä.

Suomalainen tango, jossa suomalaisen ihmisen sydämessä piilevä hiljainen kaipuu saa ilmauksensa, edustaa kansamme mietiskelevää perusluonnetta. Näin se omalla tavallaan jatkaa kansanrunoutemme luonnonläheistä perinnettä. Kun tuo kaipuu muuttuu kauneuden tajuksi, ihmissielu ja Jumalan luonto ovat mitä parhaassa sopusoinnussa keskenään. Suomen luonto tarjoaa ihmiselle lepoa ja rauhaa.

Sinulle, Pyhä Isä, ja koko Sinun Kuuriallesi toivotamme sydämestämme Jumalan siunausta.”

15.12.1993 päivättyyn kirjeeseen tuli Vatikaanista vastau 22.1.1994.

”Egregii Domini,

Summus Pontifex magna cum animi delectatione accepit phonodiscum compactum, carmina et cantica Finnica Latine reddita referentem, una cum epistula obsequii plena, a vobis studiosa observantia Ei transmissa.

Beatissimus Pater pro hoc humanitatis testimonio gratias agit plurimas tum cantoribus tum Latinae versionis curatoribus, atque omnia bona vicissim ominatus, Benedictionem Apostolicam peramanti animo impertit vobis, Egregii Domini, iisque omnibus quos caros habetis.

Haec significans, me profiteri gaudeo vobis addictissimum

+Ionnnes Baptista Re
Substitutus Secretariae Status”

Suomennos:

”Arvoisat Herrat,

Paavi Johannes Paavali II on suurta mielihyvää tuntien vastaanottanut latinaksi tulkittuja suomalaisia lauluja sisältävän CD-levyn ja sen mukana saamansa kohteliaan ja ystävällisen lähetekirjeen.

Tästä arvokkaasta huomaavaisuuden osoituksesta Pyhä Isä lausuu mitä parhaimmat kiitokset niin esittäjille kuin latinankielisen käännöksen laatijoille, sekä toivottaa puolestaan mitä sydämellisimmin teille, Arvoisat Herrat, ja läheisillenne kaikinpuolisto menestystä ja Apostolista Siunausta.

Tämän ilmoittaessani saan ilon sulkeutua suosioonne

Ioannes Baptista Re
vs. valtiosihteeri”

Jätä kommentti

Kategoria(t): Johannes Paavali II

Autuaan vapaaehtoinen muistopäivä

Lauantaina 22.10. siellä, missä lauantaipäivän messuja vietetään, vietetään Suomen katolisissa seurakunnissa niin kuin monissa muissakin hiippakunnissa autuaan Johannes Paavali II:n vapaaehtoista muistopäivää. Muistopäivän tekstit ovat seuraavat:

22. lokakuuta

Autuas Johannes Paavali II, paavi

Vapaaehtoinen muistopäivä

Paimenten communesta.

Alkuvirsi

Jumala valitsi hänet ja asetti hänet ylimmäiseksi papiksi
ja avasi aarrekammionsa
ja varusti hänet runsaasti armonsa lahjoilla.

tai (vrt. Siir. 45:30)

Herra vahvisti hänelle rauhan liiton
ja teki hänestä kansansa johtajan
ja antoi hänelle pappeuden arvon ikiajoiksi.

Päivän rukous

Laupeudesta rikas Jumala,
sinä tahdoit autuaan paavi Johannes Paavalin
paimentavan yleismaailmallista kirkkoasi.
Suo meidän hänen opetustensa johtamina
avata luottavaisesti sydämemme
Kristuksen, ihmisen ainoan Lunastajan,
pelastavalle armolle.
Tätä pyydämme saman Herramme Jeesuksen Kristuksen,
sinun Poikasi, kautta, joka kanssasi elää ja hallitsee
Pyhän Hengen yhteydessä, Jumala,
iankaikkisesta iankaikkiseen.

Uhrilahjarukous

Laupias Jumala, me kannamme sinulle riemuiten
nämä uhrilahjat pyhiesi muistopäivänä.
Vapahda meidät heidän puoltonsa tähden kaikista
sekä nykyisistä että tulevista ahdingoista.
Tätä pyydämme Kristuksen, Herramme, kautta.

tai

Laupias Jumala,
suo autuaan Johannes Paavalin juhlapäivänä
kantamamme uhrilahjan
koitua meidän pelastukseksemme,
sillä ristinuhrin kautta sinä toit anteeksiannnon
koko maailmalle.
Tätä pyydämme Kristuksen, Herramme, kautta.

Ehtoollisvirsi Joh. 10:11

Hyvä paimen antaa henkensä
lampaidensa puolesta.

tai Joh. 21:17

Herra, sinä tiedät kaiken.
Sinä tiedät, että olet minulle rakas.

Päätösrukous

Herra, meidän Jumalamme,
sytytä meissä tämän sakramentin kautta
se rakkaus,
joka sai autuaan paavi Johannes Paavalin
koko elämällään palvelemaan sinun kirkkoasi.
Tätä pyydämme Kristuksen, Herramme, kautta.

tai

Kaikkivaltias Jumala,
suo näiden autuaan Johannes Paavalin
kunniaksi nauttimiemme uhrilahjojen
täyttää meissä vaikutuksensa.
Tuokoot ne meille avun tässä ajallisessa elämässä
ja ainaisen ilon iankaikkisuudessa.
Tätä pyydämme Kristuksen, Herramme, kautta.

Ensimmäinen lukukappale Jes. 52:7-10
(Lukukappaleiden kirja: Pyhät – C 44/5)

Luemme profeetta Jesajan kirjasta.
Kuinka ihanat ovat vuorilla ilosanoman tuojan askelet!
Hän ilmoittaa rauhan tulon, tuo suuren ilosanoman,
hän tuo pelastuksen sanoman ja sanoo Siionille: ”Sinun
Jumalasi on nyt kuningas!”
Kuulkaa! Vartijat kohottavat riemuhuudon, ja kaikki
yhtyvät iloon, sillä omin silmin he näkevät, kuinka Herra
palaa Siioniin. Puhjetkaa riemuun, te Jerusalemin rauniot,
kaikki yhdessä iloitkaa! Herra on antanut kansalleen
lohdutuksen, hän on lunastanut vapaaksi Jerusalemin!
Herra on osoittanut pyhän käsivartensa voiman kaikkien
kansojen silmien edessä, niin että maan kaikki ääret
näkevät pelastuksen, jonka meidän Jumalamme on tuonut.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.
– Kiitos Jumalalle.

Vuoropsalmi Ps. 96: 1-2a, 2b-3, 7-8a, 10
(Lukukappaleiden kirja: Pyhät – C 48/4)

Kertosäe (vrt. 3):
Ilmoittakaa Herran ihmetekoja kaikille kansoille.

Laulakaa Herralle uusi laulu!
Laula Herralle, maa,
laulakaa Herralle, maan asukkaat!
Laulakaa Herralle, ylistäkää hänen nimeään! Kertosäe

Kertokaa päivästä päivään
ilosanomaa hänen avustaan.
Julistakaa hänen kunniaansa,
ilmoittakaa hänen ihmetekojaan kaikille kansoille. Kertosäe

Maan kaikki kansat, tunnustakaa Herra,
tunnustakaa Herran kunnia ja voima,
tunnustakaa hänen nimensä kunnia! Kertosäe

Julistakaa kaikkien kansojen kuulla:
Herra on kuningas!
Hän loi maan, joka pysyy eikä horju.
Oikeutensa mukaan hän tuomitsee kansoja. Kertosäe

Halleluja Joh. 10:14
(Lukukappaleiden kirja: Pyhät – C 61/11)

Minä olen hyvä paimen, sanoo Herra.
Minä tunnen lampaani ja ne tuntevat minut.

Evankeliumi Joh. 21:15-17

Herra olkoon teidän kanssanne.
– Niin myös sinun henkesi kanssa.

+ Luemme pyhästä evankeliumista Johanneksen mukaan.
– Kunnia sinulle Herra.

Kun Jeesus oli syönyt opetuslastensa kanssa, hän sanoi
Simon Pietarille: ”Simon, Johanneksen poika, rakastatko
sinä minua enemmän kuin nämä toiset?” ”Rakastan,
Herra”, Pietari vastasi, ”sinä tiedät, että olet minulle
rakas.” Jeesus sanoi: ”Ruoki minun karitsoitani.” Sitten
hän kysyi toistamiseen: ”Simon, Johanneksen poika,
rakastatko minua?” ”Rakastan, Herra”, Pietari vastasi,
”sinä tiedät, että olet minulle rakas.” Jeesus sanoi: ”Kaitse
minun lampaitani.” Vielä kolmannen kerran Jeesus kysyi:
”Simon, Johanneksen poika, olenko minä sinulle rakas?”
Pietari tuli surulliseksi siitä, että Jeesus kolmannen kerran
kysyi häneltä: ”Olenko minä sinulle rakas?”, ja hän vastasi:
”Herra, sinä tiedät kaiken. Sinä tiedät, että olet minulle
rakas.” Jeesus sanoi: ”Ruoki minun lampaitani.”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.
– Kiitos sinulle Kristus.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Beatifikaatio, liturgia